Vehkaniemen vuosisatoja vanha, kulttuurihistoriallisesti arvokas sukutila sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vehkajärven rannalla Mänttä-Vilppulan Pohjaslahdella. Ensimmäiset merkinnät tilasta ovat vuodelta 1565. Nykyinen omistaja on arkkitehti ja hän on kesä kesältä, vaihe vaiheelta, kunnostellut tilan laajahkoa rakennuskantaa vanhaa kunnioittaen, museoviraston ohjeiden mukaan. Ruususen unta nukkunut, välillä autionakin ollut tila on kokenut muutoksen monipuoliseksi loma- ja juhlapaikaksi.
Nykyään tämä aito talonpoikainen pihapiiri sisältää monia viihtyisiä tiloja majoitukseen, juhliin ja muihin kokoontumisiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä, tarjoten ikimuistoisia elämyksiä keskellä luonnon rauhaa ja hiljaisuutta, melkeinpä erämaisen Vehkajärven rannalla. Kesäisin Vehkaniemen pihapiirin monissa eri tiloissa järjestetään taide- ja muita näyttelyitä ja tapahtumia.
Varhaisimmat kirjalliset merkinnät talosta ovat vuodelta 1565, maakirjojen pidon alkuajoilta. Nimenä Vehkaniemi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1776, jolloin tila on erotettu tällä nimellä ruovesiläisen Salon talon torpaksi. Vehkaniemestä tuli itsenäinen tila vuonna 1837, jolla itsellään oli sitten torppaa. 400-500 vuoden aikana talon paikka on siirtynyt vähän yli 100 metriä. Alun alkaen se on sijainnut lähempänä rantaa Kuoppamäessä. Suullisen perimätiedon mukaan talo siirrettiin ylemmäs mäen päälle 1730-luvulla, ilmeisesti silloin, kun omistus vaihtui veljeltä veljelle. Talon vellikellossa on vuosiluku 1733, josta ajasta lähtien tilan tiedetään varmasti olleen saman suvun hallussa. Tätä edeltävän 30 vuoden ajalta kirkonkirjat ovat palaneet.
Pääosa rakennuksista on peräisin 1840-luvun alusta, osin vanhemmaltakin ajalta ja ne on kokonaisuudessaan suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaina. Tilan talouskeskukseen kuuluvat: päärakennus (1840-l, osin ehkä 1700-l), pakari-sivurakennus (osin 1700-l ), luhtiaitta (1939), L-muotoinen kaksikerroksinen kivinavetta (puinen yläosa 1940, graniittinen alaosa 1800-l), riihi (1840-l), pajalato (tod.näk. samalta ajalta), maakellari (1900-l), käyttämätön vanha ns. alakellari (1800-l) ja kaksikerroksinen vilja-aitta eli makasiini (1840-l). Tyylillisesti rakennukset edustavat tyypillistä punamultaista pohjoishämäläistä talonpoikaista rakentamista. Ne muodostavat harvinaisen ehjänä säilyneen kokonaisuuden. Rannassa sijaitsee 1999 valmistunut talon oma rantasauna, grillikatos ja hyvä uimaranta. Ranta-alueet suuntautuvat enimmäkseen etelään.
Pihapiirissä on suoritettu vv. 2000-2003 mittava perinnemiljöön entisöintiprojekti. Tällöin tilan koko rakennuskannan julkisivut, vesikatot, perustukset ja osa ikkunoista saatiin entisöintikunnostettua. Myös pihapiirin perinnekasvit kartoitettiin. Tilalla on käynnistetty vuoden 2009 alussa sisätilojen kunnostustyöt, joiden yhteydessä niiden käyttötarkoitusta o uudistettu vaiheittain entistä monipuolisempaan, yleisölle avoimeen suuntaan. Viimeksi, 2020-luvun alussa, rantaan on siirretty kaksi vanhaa hirsikehikkoa joista on muokattu uniikkia majoitustilaa, Panoraama ja Pikku-Aitta,.muinaisille asuin sijoille mäenharjanteelle, järven parhaalle näköalapaikalle, näkymin pitkälle melkeinpä erämaisen Vehkajärven toiseeen päähän.
